Tarvitseeko koodari suomen kieltä Suomessa?

Koodari

Koodareista on edelleen kova pula Suomessa. Koodarit soitetaan takaisin töihin eläkkeeltä, ja vastavalmistuvat koodarit revitään työelämään suoraan koulun penkiltä. Hyvä koodari saa kovaa palkkaa. Firmat maksavat parhaille työntekijöilleen jopa 6000–7000 euroa kuussa, ja omalla y-tunnuksella laskuttavat saattavat saada jopa yli 10 000 euroa kuussa. Miksi koodareita ei muuta Suomeen ulkomailta? Onko esteenä suomen kieli?

Tarvitseeko koodarin osata suomea?

Jos uusi työpaikka on käännöstoimisto Tampereella ja työtehtävä on kääntää vieraskielisiä tekstejä suomeksi, on suomen kielen taito ehdoton. Koodari eli software developer, front end developer tai back end developer ei suomen kieltä välttämättä tarvitse.

Työpaikkailmoitusten mukaan koodari tarvitsee muun muassa ohjelmointikokemusta, tiimityöskentelytaitoja ja Java-kieltä. Koulutus.fi julkaisi netissä hiljattain listan koodarien työpaikkailmoituksen kysytyimmistä ominaisuuksista:

  1. Ohjelmointikokemus
  2. JavaScript-kieli (52 %)
  3. Englannin kieli (42 %)
  4. Sopiva koulutus (42 %)
  5. Kehittymishalu (40 %)
  6. Ryhmätyöskentelytaidot (36 %)
  7. CSS/CSS3-kieli (32 %)
  8. HTML5-kieli (32 %)
  9. Java-kieli (28 %)
  10. C#-kieli (24 %)
  11. React-kirjasto (24 %)
  12. Web-tekniikoiden perusteet (20 %)
  13. Ohjelmistotestauskokemus (18 %)
  14. Kyky itsenäiseen työskentelyyn (18 %)
  15. Ongelmanratkaisutaidot (18 %)
  16. Python-kieli (18 %)
  17. Suomen kieli (18 %)
  18. Viestintätaidot (18 %)
  19. Amazon Web Services (16 %)
  20. Agile, Scrum ym. (16 %)

Koodarin on siis paljon tärkeämpää osata englantia kuin suomea. Suomalaisista työnantajista vain 18 % edellytti suomen kielen taitoa, kun taas englannin kieltä edellytettiin 42 % työpaikkailmoituksista. Tuorekin maahanmuuttaja voi siis työllistyä koodariksi, jos hänellä on relevantti koulutustausta ja kokemusta ohjelmoinnista.

Miksi ulkomaalaiset koodarit eivät muuta suomeen?

Jos kerran Suomessa voi tienata tuhansia euroja kuussa, miksi ulkomaalaiset koodarit eivät muuta Suomeen? Viimeaikaisen tutkimuksen (yli 500 vastaajaa) mukaan suurimmat esteet ovat sää ja suomen kieli. Vaikka suomea ei työpaikalla tarvittaisikaan, tarvitaan kielitaitoa yhteiskuntana integroitumiseen ja oman sosiaalisen verkoston luomiseen. Viranomaisten, asiakaspalvelijoiden, vuokranantajien ja esimerkiksi terveydenhoitohenkilökunnan kanssa asioiminen on helpompaa, jos osaa paikallista kieltä. Vaikka 43,3 % sanoi, että Suomen sää karistaa muuttohalut, oli säämme 12 % mielestä syy muuttaa Suomeen.

Suomen muuttoa estäviä tekijöitä olivat:

  1. Suomen sää (43,3 %)
  2. Suomen kieli (42,3 %)
  3. Kavereiden saamisen vaikeus (22 %)
  4. Suomen maantieteellinen sijainti (19 %)
  5. Sosiaalisen elämän vähyys (16 %)
  6. Työluvan/oleskeluluvan/viisumin saamisen hankaluus (15 %)
  7. Uramahdollisuuksien vähyys (14 %)
  8. Palkkaus ja verotus (13 %)
  9. Byrokratian paljous (12 %)
  10. Kumppanin löytämisen vaikeus (12 %)
  11. Kulttuurin tai tapahtumien niukkuus (9 %)
  12. Kiinnostavien yritysten puute (9 %)
  13. Rasismi (5 %)
  14. Teknologiayhteisön heikkotasoisuus (5 %)
  15. Organisaatiokulttuuri (4 %)
  16. Poliittinen ilmapiiri (3 %)
  17. Suomi ei ole hyvä paikka perheelle (3 %)
  18. Suomen arvot eivät vastaa omaa arvomaailmaa (3 %)
  19. Sukupuolten välinen epätasa-arvo (2 %)
  20. LGBTQ-vastainen ilmapiiri (1 %)
  21. Luonto (1 %)
  22. Ei turvallinen (0 %)

Huonon sään ja suomen kielen vaikeuden lisäksi esiin nousivat siis poliittiset päätökset ja pelko siitä, että Suomessa olisi yksinäistä ja tapahtumaköyhää. Kukaan ei vältellyt Suomeen muuttua turvallisuusuhkien takia, mutta 1 % vastaajista sanoi Suomen luonnon vähentävän muuttohaluja.

Kartta

Entä mikä Suomessa kiinnostaa ulkomaalaisia koodareita? Ainakin turvallisuus, vakaus, luonto ja joustavat työajat.

  1. Työn ja vapaa-ajan hyvä tasapaino (56 %)
  2. Turvallisuus ja stabiilius (53 %)
  3. Suomen luonto (47 %)
  4. Etenemismahdollisuudet uralla (45 %)
  5. Kiinnostavat yritykset (44 %)
  6. Mielenkiintoiset uudet teknologiat (42 %)
  7. Teknologiayhteisö (41 %)
  8. Koulutusmahdollisuudet (40 %)
  9. Palkkataso (40 %)
  10. Terveydenhuoltojärjestelmä (38 %)
  11. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli (37 %)
  12. Ihmiset (32 %)
  13. Hyvä paikka perheelle (26 %)
  14. Kulttuuri sekä tapahtumat (22 %)
  15. Sukupuolten välinen tasa-arvo (21 %)
  16. Poliittinen ilmapiiri (16 %)
  17. Suomen sää (12 %)
  18. LGBTQ-ystävällinen ympäristö (11 %)