Kuinka paljon hyvälle koodarille maksetaan palkkaa?

Kuvassa koodarin tekemään ohjelmointikieltä

Uutisissa kehutaan jatkuvasti, kuinka ohjelmistoalalla olisi tarjolla heti töitä jopa tuhansille tietokoneohjelmoijille. Tällä alalla vaikuttaisi olevan työntekijän markkinat: koodareista kilpaillaan muun muassa kovilla palkoilla, huimilla luontoiseduilla tai mahdollisuudella työskennellä ulkomailta käsin. Jotkut ohjelmointitoimistot tarjoavat mahdollisuutta siirtyä esimerkiksi talvikuukausiksi Thaimaan toimistolle.

Tee etätöitä paratiisisaarelta

Yritykset eivät enää ulkoista tietotekniikkaansa, vaan haluavat parhaat ohjelmistosuunnittelijat ja -kehittäjät omiin leipiinsä. Niinpä Finnair ei enää palkkaa vain lentoemäntiä ja -kapteeneja, vaan myös IT-osaajia. Hyvä ohjelmoija saattaa löytää itsensä myös pankkikonsernin tai tavarataloketjun palkkalistoilta. Melkeinpä kaikki voidaan muuttaa digitaaliseen muotoon. On sovelluksia, joilla seurataan omaa terveyttä, kytketään etänä päälle kodin varashälytin, tilataan pizza, luetaan auton vikakoodit tai esimerkiksi tarkastetaan tilin saldo. Lemmikin eläinlääkärikäyntikin hoituu nykyään videopuhelun avulla – ja ainakin puoleen hintaan vastaanottokäyntiin verrattuna. Kukapa enää käyttäisi matkatoimiston palveluja, kun halvimmat lennot ja sopivimmat hotellit voi varata mobiilisovelluksella? Mobiilisovelluksien ansiosta kaikki luppoaika kuluu kuin siivillä kasinopelejä pelaten tai vaikka sudokua täytellen.

Mitä koodari tekee?

Kuvassa koodarin tekemään ohjelmointikieltä

Koodarit esimerkiksi kehittävät, suunnittelevat ja luovat ohjelmistotuotteita. Työn alla saattaa olla tietokoneen käyttöjärjestelmä, jokin uusi netti- tai mobiilisovellus tai vaikkapa älyjääkaappia varten suunniteltava ohjelmisto.

Mitä koodari tienaa?

Koodarien palkkataso on tällä hetkellä noin 5000 – 7000 euroa. Koodari saa vähintäänkin kolme tonnia kuussa, mutta se suurituloisin kymmenys saa jopa 10 000 tai sitäkin enemmän joka kuukausi. Kovatuloiset ohjelmoijat ovat niin sanottuja superkoodareita, jotka osaavat sekä koodata että kehittää liiketoimintaa. Tällainen on yritykselle oikea kultakimpale, josta kannattaakin pitää kiinni. Huhutaan jopa 15 000 euron kuukausipalkoista, mutta tällaiset koodarit ovat yleensä freelancereita.

Työntekijöitä houkutellaan mitä erikoisimmilla tempuilla. Joitain vuosia sitten edistyksellisimmillä ja nuorekkaimmilla firmoilla oli neuvotteluhuoneessa säkkituolit ja aulassa akvaario. Nyt työpaikalta voi löytyä pelikonsoleita, joogaamiseen tai meditoimiseen varattuja tiloja, biljardipöytä, baaritiski ja saunatilat. Eräällä ohjelmistoalan yrityksellä on jopa oma olutmerkki. Työntekijät saattavat voida tuoda koiransa mukaan töihin, heillä on mahdollisuus ilmaiseen hiustenleikkuuseen tai oikeus pitkiin ylimääräisiin vapaisiin. Miltä kuulostaa ilmainen lomareissu kerran vuodessa, siis vähän kauemmas kuin ruotsinlaivalle? Aika hyvältä.


Koskas niitä töitä tehdään? Tämä kaikki perustuu siihen, että alalle kaivataan motivoituneita työntekijöitä, joilta odotetaan hyvää tulosta ja ahkeraa aherrusta. Seitsemän ja puoli tuntia ei aina riitä. Koodarit saattavat puurtaa töitä jopa yli 12 tuntia päivässä, jos jokin projekti sitä vaatii. Tällöin on kiva, että töiden välissä saa ajatukset hetkeksi muualle saunan lauteilla istuen tai tovin biljardia pelaten. Yhä useampi yritys ymmärtää palkita koodarien vaivannäön, ja luoda puitteet, joissa työnteko maistuu. Vaikka koodareilla on hyvä palkka, niin se ei aina tarkoita, että heillä riittää rahaa matkusteluun. Yllättävän usein hyvätuloiset ihmiset ottavat pikalainaa ja  silloin edullinen laina ilman vakuuksia voi pelastaa heidät työuupumukselta.

Miten koodariksi tullaan?

Ohjelmistojen suunnitteluun ja ohjelmointiin tarvitaan monipuolista tietokantaosaamista, käyttöjärjestelmien hallintaa ja ymmärrystä eri ohjelmistoista ja niiden hallinnasta. Kaikkea tätä voi oppia, jos omaa ongelmanratkaisutaitoja, loogista päättelykykyä, matematiikkapäätä ja taidon hallita suuriakin kokonaisuuksia. Ryhmätyötaidot ja englannin kielen taito ovat myös suureksi avuksi.

Koulutusta järjestävät monet tahot. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi lukea itsensä datanomiksi, eli tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon suorittaneeksi henkilöksi. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona. Ammattikorkeakouluissa voi valmistua tietojenkäsittelyyn suuntautuneeksi tradenomiksi tai tietotekniikkaan perehtyneeksi insinööriksi. Myös yliopistossa voi lukea tietojenkäsittelytiedettä ja tietotekniikkaa, valmistuen ensin luonnontieteiden kandidaatiksi ja sen jälkeen filosofian maisteriksi. Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto voi olla myös tekniikan kandidaatti tai diplomi-insinööri.

Näiden lisäksi sopivaksi osoittautuneille henkilöille (aiemmasta koulutustaustasta riippumatta) järjestetään erilaisia 8 – 12 viikon pikakoulutuksia, joista osa päättyy varmaan työpaikkaan. Yritykset hakevat kuitenkin mieluummin innokkaita, luovia ja kekseliäitä ”hyviä tyyppejä” kuin oppiarvoja. Osaamista voi tällä alla hankkia myös harrastuneisuudella, ei vain koulun penkillä.

Comments are closed !